Kolme näkökulmaa Hack for Societyyn

Hack for Societyn tiimit ovat sukeltaneet kuukaudessa syvälle yhteiskehittämisen maailmaan. Paikoin haastavien tilanteiden selvittäminen on vaatinut avoimuutta ja heittäytymistä, ja samalla tutkijan, valtuutetun ja opiskelijan roolit ovat karisseet. Atte Harjanne, Camilla Lindholm ja Liisa Kolehmainen kertovat, millainen kokemus Hack for Society on ollut.
Tekijät:
Hack for Society 2017 tiimi
20.9.2017
20.9.2017

Kolme näkökulmaa Hack for Societyyn

Hack for Societyn tiimit ovat sukeltaneet kuukaudessa syvälle yhteiskehittämisen maailmaan. Paikoin haastavien tilanteiden selvittäminen on vaatinut avoimuutta ja heittäytymistä, ja samalla tutkijan, valtuutetun ja opiskelijan roolit ovat karisseet. Atte Harjanne, Camilla Lindholm ja Liisa Kolehmainen kertovat, millainen kokemus Hack for Society on ollut.
Tekijät:
Hack for Society 2017 tiimi

Kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne Kansainvälistä politiikkaa -tiimistä:

“Valtuutettuna roolini on ollut paljon enemmän tekijä kuin etukäteen kelasin – ja tämä on hyvä juttu. Fiilis on, että muissakin tiimeissä on ollut samaa. Valtuutetut ovat innostuneet mahdollisuudesta tehdä tiivistä, ennakkoluulotonta kehitystyötä ja käärineet hihat sen sijaan, että olisimme tyytyneet vain kommentoimaan valtuuston näkökulmasta. Omassa tiimissä olen koittanut sparrata ryhmää ja huolehtia siitä, että pääosan työstä tehneet opiskelijat pääsevät framille.

Olen oppinut ihan tosi paljon kaikista hackathonin teemoista. Lisäksi olen tutustunut moneen skarppiin tutkijaan ja opiskelijaan, joiden puoleen osaan kääntyä jatkossakin. Kynnys tehdä yhteistyötä on madaltunut varmasti myös muulla mukana olleella valtuustojengillä. Tällainen proggis luo yhteishenkeä, joka voi kantaa yllättävissä paikoissa.

Erinomainen yhteishenki sekä into sparrata ja keskustella rakentavasti koko hankejengin kesken on oikeasti yllättänyt. Tiimit ovat tiiviitä, mutta se ei ole ollut pois koko jengin huipusta yhteishengestä.”

Professori Camilla Lindholm Muistisairaiden kuntoutus -tiimistä:

“Olen iloinen ja kiitollinen, että olen saanut tuoda tutkimusaihion tähän uuteen kokeiluun ja pohtia tutkimiani aiheita ja niistä syntyviä jatkopohdiskeluja muiden kanssa. Hackathonin aikana olen tietoisesti pyrkinyt irrottautumaan asiantuntijan roolista ja lähestymään aihetta avoimin mielin, jotta syntyisi mahdollisimman ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Olen saanut tiimimme työskentelyn tuloksena uusia näkökulmia tutkimiini aiheisiin sekä oivaltanut, miten mutkikkaita yhteiskunnalliset ilmiöt ovat ja miten haasteellista niihin on keksiä helppoja ratkaisuja. Erityisesti olen prosessin aikana oppinut uutta poliittisen tekijän näkökulmasta, joka on minulle vieraampi kuin yliopisto-opiskelijoiden tulokulma. Poliittisten päätöksentekijöiden ratkaisuja on helppoa arvostella, jos ei ole kokonaiskäsitystä niistä seikoista, jotka heidän päätöksiinsä vaikuttavat. Tämän hankkeen avulla olen päässyt kurkistamaan poliittisen päätöksenteon maailmaan, ja se on opettanut nöyryyttä.

Minulle erityisen merkityksellinen oli törmäytystyöpaja, jossa saimme pohtia ongelmaamme ja ratkaisuamme julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Minua yllätti ja ilahdutti, miten vahva yhteishenki ja flow syntyi siitä, kun tiimissämme pohdimme ratkaisuamme asiantuntijaryhmien kanssa. Tiimiimme syntyi vahva yhteenkuuluvuuden tunne sinä iltana. Tajusin, että meillä on vahva yhteinen tavoite, vaikka lähestymmekin aihetta eri suunnista."

Opiskelija Liisa Kolehmainen Tasa-arvoiset kaupunkitilat -tiimistä:

“Ryhmämme on ollut yllättävän ‘tasa-arvoinen’, enkä näe kovin suurta eroa tutkijan, valtuutetun ja opiskelijajäsenten roolien välillä. Veikkaisin, että muut muuttujat, kuten koulutustausta ja persoona, ovat vaikuttaneet rooliin ryhmässä lähestulkoon enemmän kuin status.

Olen oppinut hankkeesta ihan valtavasti. Projektitaitoja ei voi koskaan olla liikaa, ja ne ovat kehittyneet Hack for Societyn aikana paljon. Olen oppinut myös uusia työskentelytapoja, sanallistamaan omia ideoita ja kysymään tarkentavia kysymyksiä muiden ideoista. Yllättävänä taitona olen oppinut niin sanotusti luottamaan prosessiin. Välillä on tuntunut, että tässä tehdään asioita kamalalla vauhdilla ja outoja asioita oudoissa vaiheissa. Aika pian huomasimme, että järkevintä on vain tehdä täysillä se, mitä käsketään. Yleensä workshopit ovat vieneet ratkaisuideaa lopulta eteenpäin, vaikkei alussa ehkä ole tuntunut siltä.

Yllättävää, miten paljon kuukaudessa voi saada aikaan! Tätä on tehty todella intensiivisesti ja rytinällä, eikä aikaa reflektointiin ole jäänyt juurikaan aikaa. Nyt juuri ennen finaalia sitä välillä oikein ihmettelee, mistä me ehdittiin saada näin hyvä ja melko hiottukin ratkaisu kuukaudessa.”

Tekijät

Hack for Society 2017 tiimi

JAA SOMESSA

Close Cookie Preference Manager
Cookie Settings
By clicking “Accept All Cookies”, you agree to the storing of cookies on your device to enhance site navigation, analyze site usage and assist in our marketing efforts.
More info
Strictly Necessary (Always Active)
Cookies required to enable basic website functionality.
Thank you! Your submission has been received!
Oops! Something went wrong while submitting the form.