Tarvitsemme parempaa dialogia politiikan ja tieteen välille.

Politiikka ja tieteellinen tutkimus pyrkivät pohjimmiltaan samaan määränpäähän: toimivaan, hyvinvoivaan ja kestävään yhteiskuntaan. Uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen poliittisessa päätöksenteossa on kuitenkin haastavaa, sillä tutkijoiden ja päättäjien työ tapahtuu usein erillään, suljetuissa toimikunnissa tai ryhmissä. Vaikka yksilöillä olisi tahtoa yhteistyöhön, työtavat ja kohtaamispaikat puuttuvat. Näin kiire ja vanhat mallit kiilaavat tieteen arvostuksen ja hyvien aikeiden tielle, ja dialogi kuihtuu kasaan.

Helsinki Think Companyn järjestämä Hack for Society -ratkaisukilpailu luo päättäjille ja tutkijoille tilan, jossa he voivat kohdata kasvokkain ajankohtaisen tutkimuksen äärellä yhdessä korkeakouluopiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Viiden viikon mittaisessa ohjelmassa tiimit pureutuvat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin, joista yhteen kukin tiimi kehittää konkreettisen ratkaisuehdotuksen.

Tule mukaan

haastamaan

vanhoja päätöksenteon malleja ja rakentamaan uudenlaista

yhteistyötä.

Päättäjä
Hack for Society on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa siltaa poliittisen päätöksenteon ja tieteen välille sekä nostaa esille merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tunnetko kansanedustajan tai kunnanvaltuutetun, joka uskoo, että tiede auttaa tekemään parempaa politiikkaa? Oletko se sinä?
Hae mukaan
Opiskelija
Hack for Societyssa pääset kehittämään asiantuntemustasi sinulle tärkeiden ja yhteiskunnallisesti vaikuttavien aiheiden parissa. Mukaan voivat hakea kaikkien alojen opiskelijat kauppatieteilijästä teekkariin ja fuksista jatko-opiskelijaan. Oletko valmis ainutlaatuiseen kokemukseen? Opiskelijahaku on auki 10.11.–8.12.2021.
Hae mukaan
Asiantuntija
Osallistujien lisäksi haemme Hack for Societyyn mukaan sidosryhmiä, jotka tuovat arvokkaat näkemyksensä osaksi ohjelman toteutusta. Haluatko kenties tulla mentoroimaan tiimejä? Voisiko yrityksesi olla viemässä jotakin kehitetyistä ratkaisuista käytäntöön? Innostaako osallistuminen, muttet tiedä vielä, millä tapaa?
Kerro meille lisää

Tutkimusteemat

Jokaisessa Hack for Societyn tiimissä on mukana tutkija, joka on tutkinut ajankohtaista yhteiskunnallista ongelmaa. Tutustu vuoden 2022 teemoihin klikkaamalla otsikoita!
Saavutettavat mielenterveyspalvelut

Mielenterveysongelmien määrä on kasvussa, ja viime vuonna ne nousivat ensimmäistä kertaa yleisimmäksi ennenaikaisen työkyvyttömyyden syyksi Suomessa. Koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään ja WHO onkin varoittanut edessä olevasta mielenterveyskriisistä. Hoitoon pääsyyn, hoidon loppuun vientiin sekä järjestelmän resursseihin ja rakenteisiin liittyy kuitenkin vielä paljon haasteita. Lisäksi terveydenhoitojärjestelmässä navigoiminen itsessään voi tuottaa hankaluuksia, ja monet kokevat esimerkiksi psykoterapiaan hakeutumisen prosessin haastavaksi. Ammattiavun ohella yksilö voi hoitaa mielenterveyttään erityisesti ennaltaehkäisevässä vaiheessa, mutta ongelmaksi muodostuu se, ettei yksilö usein tunnista mielenterveyden ongelmia ajoissa. Näin oireisiin ei välttämättä osata reagoida parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten ennaltaehkäisevästä mielenterveyden edistämisestä ja oireiden tunnistamisesta voitaisiin kehittää kansalaistaito? Miten yksilöä voitaisiin auttaa löytämään nykyisestä hoitojärjestelmästä sopiva hoito jo avuntarpeen aikaisessa vaiheessa?

Peruskoulut ja eriarvoistuminen

Suomessa on 309 kuntaa, jotka toimivat perusopetuksen järjestäjinä. Kuntapäättäjät vastaavat esimerkiksi koulujen määrästä, erityisopetuksesta, koulutilojen terveellisyydestä ja opiskeluvälineistä. He päättävät myös, opiskellaanko kouluissa esimerkiksi saksaa tai venäjää, kehitetäänkö digiympäristöä sekä saavatko opettajat täydennyskoulutusta.

Suomessa kunnilla on perusopetuksen järjestämisen kaltaisia lakisääteisiä velvoitteita, jotka kansainvälisessä katsannossa ovat tyypillisesti paikallista tasoa laajempien alueellisten kokonaisuuksien vastuulla. Kotimaassamme kunnat hoitavat perusopetuksen järjestämisen kuitenkin hyvin itsenäisesti – ilman kansallisten kokeiden tai koulutarkastusten kaltaisia kontrollivälineitä.

Viime vuosikymmenten epätasainen aluekehitys, väestörakenteen muutokset ja kuntatalouden rahoitusongelmat ovat kuitenkin aiheuttaneet haasteita kunnallisen perusopetuksen järjestämisessä. Seurauksena koulutusmahdollisuudet jakautuvat yhä epätasaisemmin alueiden, kaupunginosien, sukupuolten ja väestöryhmien kesken.

Miten peruskoulun eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä?

Ikääntyneiden kotikuntoutus

Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä, mutta ikääntyneet jäävät silti systemaattisesti pois kuntoutuksen piiristä. Suomessa on lukuisia kuntia, joissa ei tarjota kotikuntoutusta, kuntoutusta tarjotaan vain kotihoidon palvelujen piirissä oleville asiakkaille tai kotikuntoutukseen ohjautuminen on täysin sattumanvaraista.

Muissa pohjoismaissa on kehitetty kotikuntoutusmuoto, arkikuntoutus, josta on hyvää näyttöä. Tutkimusten mukaan arkikuntoutus parantaa ikääntyneen elämänlaatua ja toimintakykyä enemmän kuin perinteinen kotihoito ja kuntoutus. Kuntoutusmuotona se on yhteiskunnalle edullisempaa kuin nykyinen toimintatapa ja vahvistaa tutkitusti myös hoitajien työhyvinvointia.

Miten ikääntyneiden kotikuntoutusta saataisiin kehitettyä muiden pohjoismaiden tapaan myös Suomessa? Miten kunnat saataisiin tuottamaan tasalaatuista kotikuntoutusta alueellisen tasavertaisuuden takaamiseksi?

Surevien tukeminen

Surulla ei ole diagnoosia, eikä se siten ole sairausloman peruste. Surevien työkyvyttömyys johtaakin usein vääriin diagnooseihin, jotka koetaan tutkitusti haitalliseksi myöhemmässä elämässä. Surevan ei tulisi joutua kohtaamaan surun lisäksi sekundaarisia menetyksiä, kuten taloudellisia paineita. Siksi esimerkiksi palkallinen saattohoitovapaa olisi tärkeä niille sureville, joiden läheinen sairastaa ennen kuolemaansa ja haluaa olla viimeisiä hetkiä yhdessä. Vakiintuneen palvelupolun puuttuminen ja terapian saamisen vaikeus ovat tämän hetken merkittävimpiä surevien tukemiseen liittyviä haasteita Suomessa, jossa tuen saaminen on myös tutkitusti epätasa-arvoista eri paikkakunnilla.

Miten surevien hoitopolkua voidaan yhtenäistää Suomessa ylittäen eri organisaatioiden ja sektoreiden rajat? Miten surevien mahdollisuutta “suruvapaaseen” voidaan tukea?

Nuorten kiinnittyminen opintoihin ja työelämään

Tutkimusten mukaan kouluttamattomuus ja pitkittynyt työttömyys ovat yhteydessä nuorten syrjäytymiseen. Jokaisen elämänpolku on erilainen, mutta tiedetään, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolisilla nuorilla on enemmän mm. taloudellisia ja mielenterveyden ongelmia. Työttömyys voi haavoittaa nuoria erityisen pahasti, sillä se nakertaa luottamusta yhteiskuntaan ja lisää ongelmien todennäköisyyttä myöhemminkin. Taustalta löytyy monenlaisia syitä, kuten perheeseen liittyviä ongelmia, osattomuutta, matalaa itsetuntoa ja elämänhallinnan ongelmia.  

Miten löydettäisiin ratkaisuja, joilla tuetaan nuorten osallisuutta ja kiinnittymistä koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan? Miten voidaan avata mahdollisuuksia ja vahvistaa nuorten tunnetta siitä, että he ovat oman elämänsä ohjaimissa ja pystyvät vaikuttamaan paitsi omaan tulevaisuuteensa, myös meidän yhteiseen tulevaisuuteemme?

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelut

Kun nuoren tuen tarpeet kasautuvat, avun saaminen muuttuu haastavaksi. Nuori saattaa asioida useissa julkisen ja kolmannen sektorin palveluissa ja saada erilaisia etuuksia, mutta ei tule autetuksi, koska osaratkaisut kuuluvat useille eri toimijoille, mutta kokonaisuus ei kenellekään. Jos nuorella ei ole voimavaroja ja osaamista hakea apua, seurauksena voi olla tarvittavan tuen viivästyminen, tuen tarpeiden kasautuminen ja vaikeutuminen sekä nuoren passivoituminen ja putoaminen palveluiden ja tuen ulkopuolelle.

Sektorirajat, vastuun jakautuminen, päätöksenteon ja tiedonkulun vaikeudet sekä johtamisjärjestelmän monimutkaisuus vaikeuttavat ja viivästyttävät nuorilähtöisen tuen tarjoamista. Toisistaan tietämättömät työntekijät saattavat tehdä päällekkäistä työtä, tai pahimmassa tapauksessa eri toimijat luulevat jonkun toisen kantavan vastuuta, vaikka näin ei ole. Toimiva, integroitu ja kokonaisuutena johdettu tuen ja palveluiden kokonaisuus auttaa erityisesti haavoittuvassa tilanteessa olevia. Toimiva yhteistyö ja hyvin organisoitu johtaminen edesauttaisivat sitä, että nuori saisi tukea aikaisemmin.

Miten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukipalveluja voidaan yksinkertaistaa ja järjestää johdonmukaisemmin? Miten järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden monimutkainen palvelupolku järjestetään siten, että nuoret saisivat tukea helpommin?

Isien osallistuminen hoivaan ja perhevapaiden käyttö

Molempien vanhempien odotetaan nykyisin osallistuvan tasapuolisesti työhön ja lastenhoitoon. Aktiivinen, osallistuva vanhemmuus on kulttuurinen normi, joka ohjaa näkemyksiämme vanhemmuudesta ja sen vaatimuksista. Julkisessa keskustelussa korostetaan vanhempien tasavertaisuutta, ja sukupuolten tasa-arvo on keskeinen tavoite myös monissa lapsiperheiden elämää koskevissa poliittisissa keskusteluissa ja ohjelmissa. Esimerkiksi vanhempien erotessa ja vanhempainvapaapäivien käytössä on kiinnitetty huomiota isien asemaan. Suomessa isät käyttävät vielä kaikista perheille tarjolla olevista vanhempainvapaapäivistä vain 10%, ja lähes neljäsosa isistä ei käytä lainkaan vanhempainvapaita (ml. isyysvapaa). Suomalaisisien osuus perhevapaiden käytöstä onkin Pohjoismaiden matalampia.

Miten voisimme edistää isien osallistumista pienen lapsen hoivaan nykyistä enemmän? Kuinka tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista voitaisiin tukea paremmin?

Korjauskulttuurin edistäminen

Kiertotalous edellyttää nykyisen kulutuskäyttäytymisen merkittävää muutosta. Tuotteiden eliniän pidentäminen ei riipu pelkästään paremmasta suunnittelusta tai kaupallisesti saatavilla olevista korjauspalveluista. Kiertotalouden toteutuminen edellyttää sitä, että kuluttajat oppivat ja kehittävät korjaamisen ja uudelleenkäytön taitoja ja jakavat näitä taitoja keskenään. Suomessa ja Helsingissä on kuitenkin verrattain vähän näkyvää ja vaikuttavaa paikallistason korjaustoimintaa.

Tutkimustieto osoittaa, että Repair Cafe:et ja muut ruohonjuuritason korjaamisaloitteet hyötyvät vertaisverkostoista ja tarvitsevat aktiivista tukea mm. kaupungeilta. Tiedämme myös, että tällaiset aloitteet joutuvat tasapainoilemaan avoimuuden periaatteen ja kapeamman organisoidun asiantuntemuksen välillä. Riippuvaisuus yksittäisten ihmisten taidoista ja innosta vähentää aloitteiden kykyä uusiutua ja jatkaa toimintaansa. Tarvitaankin uutta ajattelua korjaamisen eri muodoista, niiden tarvitsemasta tuesta ja erilaisten toimijoiden muodostamista verkostoista.

Miten kiertotalousajattelu voidaan juurruttaa jokaisen arkeen helposti lähestyttävällä tavalla?

Aikataulu

SYKSY -21

Päättäjähaku 14.9.–
Opiskelijahaku 10.11.–8.12.

Ongelmat 22.1. klo 10–17
Ratkaisut 23.1. klo 10–17
Vaikuttavuus ja toimintakenttä 25.1. klo 17.30–20.30
Asiantuntijasparraus 27.1. klo 17.30–20.30

TAMMIKUU -22

HELMIKUU -22

Tarinankerronta ja esiintyminen 1.2. klo 17.30–20.30
Ratkaisuehdotusten väliesittely 3.2. klo 17.30–20.30
Nopeat kokeilut 8.2. klo 17-30–20.30
Viestintästrategia 10.2. klo 17.30–20.30
Asiantuntijasparraus 15.2. klo 17.30–20.30
“Kaikki kuntoon” 16.2. klo 17.30–20.30
Loppuhuipennus 17.2. klo 17–

Jatkon suunnittelu 17.3. klo 18–
After work 25.3. klo 18–

MAALISKUU -22

Aikataulu

SYKSY -21

Päättäjähaku 14.9.–
Opiskelijahaku 10.11.–8.12.2021

TAMMIKUU -22

Ongelmat 22.1. klo 10–17
Ratkaisut 23.1. klo 10–17
Vaikuttavuus ja toimintakenttä 25.1. klo 17.30–20.30
Asiantuntijasparraus 27.1. klo 17.30–20.30

HELMIKUU -22

Tarinankerronta ja esiintyminen 1.2. klo 17.30–20.30
Ratkaisuehdotusten väliesittely 3.2. klo 17.30–20.30
Nopeat kokeilut 8.2. klo 17-30–20.30
Viestintästrategia 10.2. klo 17.30–20.30
Asiantuntijasparraus 15.2. klo 17.30–20.30
“Kaikki kuntoon” 16.2. klo 17.30–20.30
Loppuhuipennus 17.2. klo 17–

MAALISKUU -22

Jatkon suunnittelu 17.3. klo 18–
After work 25.3. klo 18–

Yhteistyössä

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta, asemaa ja hyvää tulevaisuutta.
Helsingin kaupungin visiona on olla maailman toimivin kaupunki, jonka toiminta rakentuu tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle ja vahvalle sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle.
Diakonissalaitos on jo yli 150 vuoden ajan toiminut yleishyödyllinen säätiö ja yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Vantaan kaupungin logo
Vantaan kaupungille on tärkeää ylläpitää kokeilemisen kulttuuria, jossa etsitään ratkaisuja ennakkoluulottomasti yli toimialarajojen ja haastetaan totuttuja toimintatapoja.

Kurkkaa vuoden 2017 ohjelmaan

Hack for Society järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Tutustu silloisen ohjelman kulkuun klikkaamalla blogitekstejä tai lue loppuraportti täältä.

Usein kysyttyä

Mitä Hack for Societyssa käytännössä tapahtuu?

Hack for Society on viiden viikon mittainen ohjelma, joka koostuu yhdeksästä varsinaisesta työpajasta (2 x 8h + 7 x 3h), semifinaalista, finaalista ja kahdesta finaalin jälkeisestä verkostoitumistapahtumasta. Työpajojen aikana tiimit syventyvät omaan teemaansa ja etenevät ratkaisuehdotusten kehittämisestä lopulta finaaliin, jossa ideat esitellään tuomaristolle. Fasilitoitujen työpajojen aikana tiimit saavat tukea ja ideoinnin työkaluja Helsinki Think Companyn tiimiltä, räätälöityä mentorointia asiantuntijoilta sekä uusia näkökulmia sidosryhmiltä ja ratkaisujen mahdollistajilta.

Onko Hack for Society kilpailu?

Hack for Society on enemmän kuin pelkkä ohjelma tai kilpailu. Tavoitteenamme on tuoda yhteen tahoja, jotka eivät välttämättä normaalisti kohtaisi saman pöydän ääressä. Näin haluamme luoda rohkeasti uudenlaista tasa-arvoisen yhteiskehittämisen kulttuuria ja rakentaa samalla siltaa poliittisen ja akateemisen maailman välille. Hack for Society tähtää ennen kaikkea aitoon yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tuomalla tiimien ympärille joukon mahdollistajia, eli erilaisia tahoja, jotka voivat tukea tiimien kehittämien ratkaisujen käytäntöön viemistä.

Kuka voi hakea mukaan?

Tällä hetkellä haemme ohjelmaan kunnanvaltuutettuja, kansanedustajia ja opiskelijoita.

Mukaan voivat hakea kaikkien puolueiden ja vaalipiirien edustajat sekä kaikkien alojen korkeakoulu- ja jatko-opiskelijat sekä vastavalmistuneet. Osallistujat voivat olla mistä päin Suomea tahansa, mutta huomioithan, että osallistuminen vaatii läsnäoloa työpajoissa Helsingissä (osaan työpajoista on mahdollisuus liittyä myös etänä tarvittaessa). 

Jaamme mukaan valitut päättäjät ja opiskelijat tutkijoiden tutkimusteemojen mukaan tiimeihin. Lopullisissa tiimeissä on yksi tutkija, yksi päättäjä ja noin kaksi opiskelijaa.

Lisäksi etsimme jatkuvasti erilaisia mahdollistajatahoja, jotka haluavat olla mukana ohjelman toteutuksessa. Haluatko sinä olla mukana mahdollistamassa Hack for Societya? Kerro meille lisää tällä lomakkeella.

Millaisia ratkaisuehdotuksia tiimien on tarkoitus saada aikaan?

Ohjelman aikana kehitetyt ratkaisut ovat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Tiimin ei tarvitse toteuttaa ratkaisua ohjelman aikana, mutta toimenpide-ehdotuksen tulee olla realistisesti toteutettavissa esimerkiksi julkisten toimijoiden, jo olemassa olevien yritysten tai aktiivisten kansalaisten avulla.

Voinko itse valita, mihin tutkimusteemaan tiimini kehittää ratkaisun?

Hakulomakkeessa voit kertoa, mistä teemoista olet eniten kiinnostunut. Pyrimme ottamaan kaikkien hakijoiden toiveet mahdollisimman hyvin huomioon, jotta kaikki pääsisivät työskentelemään itseä motivoivan teeman parissa.

Millaista läsnäoloa ohjelmaan osallistuminen vaatii?

Osallistuminen vaatii läsnäoloa yhdeksässä työpajassa sekä semifinaali- ja finaalitapahtumassa viikonloppuna tai ilta-aikaan. Finaalitapahtuman jälkeen järjestämme vielä kaksi kokoontumiskertaa, jotka ovat vapaaehtoisia. Ohjelma perustuu lähitoteutukseen, joten läsnäolo mahdollisimman monessa työpajassa on osallistumisen kannalta suotavaa. Pakottavista syistä työpajoista voi olla poissa 2–3 kertaa, ja osaan työpajoista voi myös osallistua etänä, mutta näistä sovitaan aina erikseen.

Kaikki työpajat on listattu alle:

Ongelmat 22.1. klo 10–17
Ratkaisut 23.1. klo 10–17
Vaikuttavuus ja toimintakenttä 25.1. klo 17.30–20.30
Asiantuntijasparraus 27.1. klo 17.30–20.30
Tarinankerronta ja esiintyminen 1.2. klo 17.30–20.30
Ratkaisuehdotusten väliesittely 3.2. klo 17.30–20.30
Nopeat kokeilut 8.2. klo 17-30–20.30
Viestintästrategia 10.2. klo 17.30–20.30
Asiantuntijasparraus 15.2. klo 17.30–20.30 (etätoteutus)
“Kaikki kuntoon” 16.2. klo 17.30–20.30
Loppuhuipennnus 17.2. klo 17–

Jatkon suunnittelu 17.3. klo 18–
After work to 25.3. klo 18–

Seuraamme koronatilannetta ja teemme tarvittaessa muutoksia työpajojen toteutustapaan.

Keitä mukana olevat tutkijat ovat?

Mukaan valitut tutkijat työskentelevät monenlaisissa organisaatioissa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valtion laitoksiin. Kukin tutkija on valittu mukaan tutkimusaiheen yhteiskunnallisen ajankohtaisuuden ja motivaation perusteella. Tutkijat pysyvät anonyymeinä hakuvaiheessa, jotta voidaan taata tasavertainen hakuprosessi.

Onko ohjelmassa palkintoja?

Hack for Societyn asiantuntijatuomaristo myöntää finaalissa valitsemalleen tiimille kunniamaininnan. Ohjelman järjestäjä Helsinki Think Company tekee 1000€ suuruisen lahjoituksen kunniamaininnan saaneen tiimin valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle, joka edistää toiminnallaan tiimin ratkaisuehdotuksen teemaa.

Korkeakouluopiskelijoiden on lisäksi mahdollista saada Hack for Societyyn osallistumisesta opintopisteitä esimerkiksi työelämäopintoihin tai valinnaisiin opintoihin. Otathan yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan tai koulutusohjelmasi tutkintosuunnittelijaan varmistaaksesi tämän. Ohjelman jälkeen osallistujille lähetetään pyynnöstä osallistumistodistus.

Voivatko yritykset ja järjestöt tulla mukaan ohjelman toteutukseen?

Kyllä vain! Haemme ohjelman toteutukseen mukaan erilaisia asiantuntijatahoja, jotka voivat tukea ohjelman aikana syntyvien ratkaisuehdotusten käytäntöön viemisessä ja toteutuksessa. Tällaisia mahdollistajia voivat olla esimerkiksi tietyn teeman kannalta relevantit julkiset toimijat, yritykset, järjestöt ja muut sidosryhmät. Näiden tahojen edustajia tuodaan mukaan useisiin työpajoihin, jotta heidän näkökulmansa voidaan ottaa huomioon jo ratkaisuehdotusten kehitysvaiheessa.

Haluatko sinä olla mukana mahdollistamassa Hack for Societya? Kerro meille lisää tällä lomakkeella.

Kuka järjestää Hack for Societyn?

Hack for Societyn järjestää Helsingin yliopiston yrittäjyysyhteisö Helsinki Think Company yhteistyössä Diakonissalaitoksen, Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) kanssa.

Saako ohjelmaan osallistumisesta opintopisteitä?

Korkeakouluopiskelijoiden on mahdollista saada Hack for Societyyn osallistumisesta opintopisteitä esimerkiksi työelämäopintoihin tai valinnaisiin opintoihin. Otathan yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan tai koulutusohjelmasi tutkintosuunnittelijaan varmistaaksesi tämän. Ohjelman jälkeen osallistujille lähetetään pyynnöstä osallistumistodistus.

Mikä on ohjelman kieli?

Ohjelma järjestetään suomeksi.

Säännöt

1. Hack for Society


Hack for Society on ratkaisuohjelma, jossa tutkijat, päättäjät ja opiskelijat yhteiskehittävät toimenpide-ehdotuksia tieteellisen tutkimuksen tunnistamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.


Ohjelman tavoitteena on:

- kehittää tunnistettuihin ongelmiin pohjautuvia ratkaisuehdotuksia

- edistää ratkaisuehdotusten jatkokehitystä ja käytännön toteutusta

- rakentaa siltaa politiikan, tieteen ja kansalaisyhteiskunnan välille uudenlaisessa yhteistyössä

- tarjota osallistujille ideoinnin välineitä ja uusia verkostoja


Tiimit omistavat ohjelman aikana kehittämänsä ideat.


Hack for Society on avoin ja ilmainen kaikille aiheesta kiinnostuneille, hakukriteereihin sopiville hakijoille.


Ohjelman järjestää Helsinki Think Company yhteistyössä Diakonissalaitoksen, Helsingin kaupungin ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) kanssa.


Ohjelma on suomenkielinen.


2. Osallistuminen ja hakuaika

Ohjelmaan voivat hakea kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat sekä kaikkien alojen korkeakoulu- ja jatko-opiskelijat ja vastavalmistuneet.


Osallistujat valitaan hakemusten perusteella. Tavoitteena on valita mukaan monipuolinen ja motivoitunut joukko osallistujia eri osaamistaustoista.


Ohjelmaan haetaan yksilönä. Järjestäjä muodostaa yksilöhakijoista noin neljän hengen tiimejä niin, että kussakin tiimissä on yksi tutkija, yksi päättäjä ja noin kaksi opiskelijaa.


Helsinki Think Company ottaa yhteyttä kaikkiin hakijoihin viimeistään hakuajan umpeuduttua.


3. Ohjelma ja aikataulu


Hack for Society alkaa lauantaina 22.1.2022 ja huipentuu finaaliin torstaina 17.2.2022. Finaalin jälkeen järjestetään vapaaehtoiset kokoontumiskerrat Jatkon suunnittelu (17.3.2022) ja After work (25.3.2022).

Ohjelman työpajat ja tapahtumat järjestetään pääsääntöisesti lähitoteutuksena Helsingissä. Toteutustapaa saatetaan joutua muuttamaan koronatilanteen niin vaatiessa.

Ohjelman osallistujat sitoutuvat osallistumaan seuraaviin työpajoihin tai sopimaan tiiminsä ja ohjelman järjestäjän kanssa mahdollisista poissaoloista.


Ongelmat 22.1. klo 10–17
Ratkaisut 23.1. klo 10–17
Vaikuttavuus ja toimintakenttä 25.1. klo 17.30–20.30
Asiantuntijasparraus 27.1. klo 17.30–20.30
Tarinankerronta ja esiintyminen 1.2. klo 17.30–20.30
Ratkaisuehdotusten väliesittely 3.2. klo 17.30–20.30
Nopeat kokeilut 8.2. klo 17-30–20.30
Viestintästrategia 10.2. klo 17.30–20.30
Asiantuntijasparraus 15.2. klo 17.30–20.30 (etätoteutus)
“Kaikki kuntoon” 16.2. klo 17.30–20.30
Loppuhuipennnus 17.2. klo 17–

Jatkon suunnittelu 17.3. klo 18–
After work to 25.3. klo 18–


Ohjelma perustuu yhdessä työskentelyyn, ja edellytämme siksi aktiivista osallistumista ohjelman sisältöihin.


Ohjelman aikana osallistujat voivat vapaasti olla yhteydessä Helsinki Think Companyn tiimiin, joka auttaa ja tukee osallistujia ideoinnin eri vaiheissa.


4. Tuomariston myöntämä kunniamaininta ja palkinto

Ohjelman asiantuntijatuomaristo myöntää valitsemalleen tiimille kunniamaininnan ennalta ilmoitettujen kriteerien mukaisesti.


Ohjelman järjestäjä tekee 1000€ suuruisen lahjoituksen kunniamaininnan saaneen tiimin valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle, joka edistää toiminnallaan tiimin ratkaisuehdotuksen teemaa.


5. Tietojen kerääminen ja säilyttäminen

Ohjelman järjestäjä saa ottaa kuvia ja videota tilaisuuksien aikana. Järjestäjä saa käyttää kuvamateriaalia Hack for Societyn, Helsingin kaupungin, Diakonissalaitoksen, Itlan ja Helsinki Think Companyn viestinnässä.


Osallistujista kerätään ohjelman toteutuksen kannalta välttämättömiä tietoja, joita käytetään ohjelman toteutukseen sekä ohjelman jälkeiseen tukeen, tutkimukseen ja raportointiin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Osallistujasta kerätyt tiedot poistetaan pyynnöstä.


6. Kuuntele ja kunnioita


Ohjelmassa on nollatoleranssi epäkunnioittavalle käytökselle. Osallistujat sitoutuvat tekemään ohjelmasta positiivisen kokemuksen kaikille kanssatekijöille.


Ohjelman järjestäjä ratkoo mahdolliset ristiriitatilanteet.

Ota yhteyttä

Hack for Society on Helsingin yliopiston yrittäjyysyhteisö Helsinki Think Companyn järjestämä.
Voit laittaa meille viestiä tiimi@hackforsociety.fi tai etunimi@thinkcompany.fi!
Toiminnastamme voit lukea lisää osoitteesta thinkcompany.fi.
Mari Karjalainen
Projektipäällikkö
Viestintä ja markkinointi
Sini Korja
Projektipäällikkö
Ohjelma
Maija Leermakers
Viestintä ja markkinointi
Jani Lehto
Viestintä ja markkinointi
Matti Ylhäisi
Ohjelma
Tuomas Kulmala
Kumppanuudet
Eeva-Stiina Niemi
Visuaalinen suunnittelu
Close Cookie Preference Manager
Cookie Settings
By clicking “Accept All Cookies”, you agree to the storing of cookies on your device to enhance site navigation, analyze site usage and assist in our marketing efforts.
More info
Strictly Necessary (Always Active)
Cookies required to enable basic website functionality.
Thank you! Your submission has been received!
Oops! Something went wrong while submitting the form.